Rauhaa ja armoa kaikille...

Olimme jouluna kadulla kertomassa Jeesuksesta ja julistamassa rauhaa.

Sitä todellista rauhaa, joka ei ole paikasta ja ajasta kiinni. Jeesus sanoi että Hän antaa rauhan  aina ja kaikella tavalla sekä jättää meille rauhan.

Valtava ilo täyttää sydämen kun saa kertoa tästä suuresta asiasta jota moni etsii tietämättä mistä sen löytäisi.  Vain yksin Jeesus...

Vaimoni Kirsi kun tuli uskoon, niin häntä puhutteli se rauha jonka uskoontulonmyötä Jeesus antoi.Se oli suuri asia koska Kirsi oli etsinyt sitä joka paikasta ja monin tavoin. Levottomuus vaivasi kellon ympäri ja yhtäkkiä se oli poissa. Suuri ihme oli tapahtunut.

Hänelle rauha oli se juttu mikä vakuutti hänet Jeesuksen  todellisuudesta.

Siitä että Hän elää ja vaikuttaa...

Halleluja,

Rauhallista Joulua,

Ali

Liider...liider... liider...

Kristikansan keskellä on muotia johtajuuskoulutus. Monessa opetusillassa on lisäteemana että voit toimia jonkinlaisena johtajana kun olet käynyt tämän kurssin.

Voihan sitä haaveilla että on pikku-Mooses oman kylän keskellä mutta tosiasia on kuitenkin se, että hyvin harvat ovat Jumalan kutsutut johtamaan jotakin.

Seurakunnan johtajiksi on aika kova koulu, jo se että hallitsee oman perheensä hyvin, riittää karsimaan monet pois ja listan muista ominaisuuksista voi tarkistaa Paavalin kirjeistä. Ja sukupuolikin ratkaisee jos tarkkoja ollaan.

Toiseksi; et voi johtaa ellet osaa seurata Herraa tarkasti eli hengellisissä hommissa ollaan aina riippuvaisia Ylipaimenen ohjeista. Jos ei malta viettää aikaa Marian paikalla, unohda koko homma. Et varmasti halua olla yksi niistä joiden kerrotaan eksyttäneen Hänen lampaansa ja saada tuomio siitä.

Herra sanoi että työmiehiä on vähän, (tämä koskee kyllä naisiakin) eli rukoilkaa siis Elon Herraa että Hän lähettäisi elonpellolle väkeä. Siis työntekijöitä. Siis heistä on pulaa, ei johtajista.

Kun Jeesus opetti johtamisesta, hän korosti palvelualttiutta ja nöyryyttä. Tämäkin kohta  riittää jo miettimään kaksi kertaa mihin hommiin haluaa.

Sitäpaitsi  Herra kouluttaa johtavat henkilöt tänäkin päivänä: Ei hän jaa virkoja halvalla ja ihmismielen mukaan. Ja voin vakuuttaa; koulun lämpötilasta on eräs kohta Raamatusta kuvaava kohta; Daniel 3 jae 21 ja siitä eteenpäin...jos olet valmis vuosia kestävään pätsiin ja sekin koetellaan vielä; Tervetuloa:

Toivon, että tekstini ei lannista jos olet Herran kutsuma johtajakandidaatti.

Jos et, älä lähde,

Siunaten,

Ali

Raamatussa on kohta missä lukee (Psalmi 36/7) " ja ihmistä ja eläintä sinä autat". Hieno asia ja tämäkin kertoo Taivaallisen Isän sydämestä jotakin.

Koiramme Ruubenin tulo perheeseen ei ollut niin selvä juttu kuin odottaisi. Olin kyllä ennen paljon ollut koirien kanssa mutta elämässäni  oli tilanne etten halunnut sellaista. Olin alussa jyrkästi vastaan ja ajattelin että Herran täytyy muuttaa sydämeni tässä asiassa.

Eräs uskonveli Kalle oli saanut pentulauman pihapiiriinsä kasvamaan ja vaimoni halusi siitä yhden meille. Olen aina halunnut ruskean koiran(sitä ei Kalle ja vaimoni tiennyt)  ja kun näin kuvan niin pyörsin päätöksen ettei meille koiraa hommata. Olin myyty yhdestä kuvasta.

Se oli juuri sellainen kuin olin haaveilut. Eli oikeasta narusta Herra osasi vetää...mistään hinnasta en olisi ottanut jotakin muuta pentua, niin jyrkkä olin silloin.

Herra Jeesus vaikuttaa monella tapaa elämässämme ja monenlaisia siunauksia tulee vaikka heti niitä ei ymmärrä.

Koiran tulo oli hieno juttu ja sitä on ollut monenlaista iloa. En olisi liikkunut niin paljon kuin nyt. Koiran kanssa saanut opetella säännöllistä liikuntaa, olemme vaimoni kanssa saaneet yhteisen hoidokin johon käyttää rakkautta ja huolenpitoa. Sitäkin on nyt ollut hyvä opetella vanhemalla iällä. Ja monenlaista muuta kivaa.

Monesti rukoilen koirani puolesta ja täytyy sanoa että Herra auttaa niinkuin on sanassaan luvannut.

Sehän on selvä, ei ole asiaa mihin ei rukouksella voisi vaikuttaa kunhan se vain on linjassa Raamatun kanssa. Koira on ollut terve, se on palannut karkureissuiltaan ja monesta muusta varjeltunut.

Ja myös huomaan  sen miten sielunvihollinen vaikuttaa kun pitäisi vaimoni kanssa alkaa lukemaan sanaa ja rukoilemaan, niin kauhea häirintä alkaa ja minkäs muun kautta kuin koiramme Ruubenin. Se joskus ärsyttää.

Mutta mitä pienistä.

Tavallaan tässäkin Herra on korjannut sen mitä "seikkailunvuodet" vei eli koirani. Se oli silloin kova paikka ja en saanut koskaan enää tavata koiraani, lähestymiskielto kun  koski koko perhettä. Toki rikoin sitä joskus vain nähdäkseni koirani. Muistan miten se jäi  paikalleen katsomaan minua  niin ettei liikkunut mihinkään vaikka toisessa päässä sitä vedettiin kaikin voimin. Se oli sitä aikaa ja oli kova paikka.

Mutta Jeesus on tullut tekemään tyhjäksi perkeleen teot ja korjaamaan sen mikä meni rikki....

Ja edellä mainitussa sanassahan on myös että "ihmistä autat"

Tässä, jälleen kerran, Herra auttoi.


Ihmeellistä....

Ali

Matka jatkuu....

Sydämelläni on asia josta toivoisin puhuttavan enemmänkin. Tai ainakin niiden kesken jotka evankeliumia levittää eri tavoin. Alla kohtaus Raamatusta;

 Paavali sai kohdata Jeesuksen apostolien teoissa 22 ja jae 18 eli
"ja näin hänet. Ja hän sanoi minulle: 'Riennä ja lähde pian pois Jerusalemista, sillä he eivät ota vastaan sinun todistustasi minusta."

Olisiko jokaisen, joka evankeliumintyötä tekee, miettiä rauhassa Herran edessä sitä  voisiko tän lopettaa tai lähteä? Miten työtä voisi tehdä niin että sinä Herra saisit johtaa, ohjata ja voidella. Onko tällä hommalla mitään enää annettavaa? Onko aika ajanut toimintani ohi jo ajat sitten? Voinko jättää oman "Jerusalemini" ja rientää muualle?

Tämä on hyvä kysymys myös itselleni ja tiimille. Vieläkö jatketaan vai vaihdanko kaupunkia tai koko maata? Vieläkö on jotain kesken? Vai miten eteenpäin vai pitäkö palata taaksepäin? Onko homma Herran johdossa ja sisältö sitä mitä pitäisi?

Tyhmiä kysymyksiä ei ole tässäkään asiassa.  Paavalillekin Herra perusteli miksi lähteä pois ja minne, sitten alkoi tapahtua.

Meistä voi tulla monella tavalla sokeita ja pyöritämme toimintaa vain toiminnan vuoksi. Ei sitten yhtään kysytä strategiaa Jumalalta vaan ollaan niin jumissa homman kanssa. Tai ei haluta oppia uutta tai uskalleta toimia niinkuin Hän haluaa. Uskosta on tullut vaivihkaa uskonnollista toimintaa.

On kuitenkin aina niitä jotka näkee tai on nähnyt jo pitkään asiat oikein, mutta ihmiset, jotka on mukana, eivät suostu kuulemaan mitään neuvoja keneltäkään. Kuitenkin raamattu sanoo että "neuvonantajien runsaus tuo menestyksen".

Nöyrä ihminen kysyy ja haluaa laittaa kaiken toiminnan arvioitavaksi. Tässä tapauksessa nöyrille Herra antaa armon ja kertoo mikä oli hänen tahto ja mikä ei. Siitä on hyvä jatkaa ja onnistua paremmin ensi kerralla. Opetuslapsia kun ollaan loppuun saakka ja aina on opittavaa jos vain haluaa.

Ilman Jeesuksen tarkkaa ohjausta, uskallan sanoa, työllä  on hyvin vähän annettavaa. Tai pahimmassa tapauksessa saldo voi olla jopa negatiivinen kaikin puolin.

Tai sitten on suostuttu  ihmisten  miellyttämiseen ja  evankeliumintyön sisältö  on kuin "linnanmäki" pienoiskoossa, Laitteita, välineitä ja hattaroita ilman sanomaa. Koko homma voi näyttää "mageelta" ja jengii pyörii siinä  mutta mitään hengenravintoa ei siitä saa. Ei  tekijät eikä paikalla olijat.

Kuitenkin kaiken perusta on se mitä Jeesus sinulle kammiossasi puhuu. Sen tähden seurustelu Mestarin jalkojen juuressa on kaiken aa ja oo. Siellä on hyvä kysyä  mitä nyt tehdään? Tai mitä jätetään tekemättä.

Itsekin menen Herran eteen kysymään mitä loppusyksy ja talvi tuo tullessaan ja miten tästä eteenpäin.

Siunaten,

Ali

Ilosanoman kertominen tuo ilon...

Kohtaan monenlaista mielipidettä siitä, miten ihmisiä pitäisi kohdata kun levittää maailmankaikkeuden suurinta ja parasta sanomaa. Niin, asia ei ole vähäpätöinen ja ollaanhan itse Jumalan työtovereita. Aloin miettimään vakavasti miten  itse opettaisin ja neuvoisin ihmistä joka haluaa oppia kertomaan evankeliumia. Seuraavaksi jotain ajatuksia ja kokemuksia.

Kaikki lähtee rukouksesta ja Herran läsnäolosta. Ja lopulta palataan  siihen nöyrästi kiittäen että sai olla Herran palvelija.

Eli rukous Herran edessä tuo Hänen läsnäolon ja siinä pyytäen voitelua ja Hän itse tuo ihmiset ja Hän saisi kohdata kauttasi ne ihmiset joita Hän on päättänyt puhutella sillä tavalla kuin Hän haluaa. Helppoa eikö totta mutta niin vaikea asia...Marian paikka.

Siis hylkää tekniikka. Sitä on hyvä käyttää kun vaihtaa sytystystulppia autoon mutta evankeliumintyössä se on este Hengen virralle ja sille mitä Jeesus haluaa kauttasi tehdä.

Toki perusasiat pitää osata eli mitä on pelastus, sovitus, Jeesuksen veren merkitys ja miten voi julistaa synninpäästön kun joku haluaa tulla uskoon ja synnit anteeksi. Siis perusasiat on hyvä olla selkäytimessä mutta varsinainen kohtaaminen on aina Pyhän Hengen työ kauttasi. Jos ei ole, silloin on kyse jostain muusta. Ja hyvät materiaalit on hyvä olla repussa joita voi jättää ihmisille iltalukemiseksi.

Sitäpaitsi  julistajaksi ei käydä kuin pitkän polun kautta ja Herra lisää armoitusta ajan kanssa sekä tehtävien vaativuuden mukaan. Eli ei ole oikotietä onneen.  Olen tämän asian kanssa vuosia kamppaillut ja itse en koskaan ajatellut että kelpaisin saarnaajaksi. Olin tyytyväinen että sain jakaa lehtiä ja traktaatteja ihmisille ja puhua heidän  kanssaan.  Ihailin miehiä ja naisia joilla oli voitelu julistaa ja selkeä kutsu. Muistan miten vuosia sitten  olimme Hurstin  Mikon kanssa Vaasanaukiolla ja hän veti tuttuun tyyliin väkevää todistusta ja lauluja. Siinä sitten yritin vieressä jotain sanoa...
Sitten tuli päivä jolloin Mikko ei päässyt mukaan ja menin tiimin kanssa yksin Vaasikselle ja siellä sitten matkin mitä Mikko sanoi ja yritin muistella miten hän puhui. Siitä tää lähti...

Herra sanoi muutama vuosi sitten eräänä aamurukoushetkenä että "Minä teen sinusta sananjulistajan". Olin todella hämmästynyt/iloinen  ja sanat että "Hän tekee" vapautti että mun nyt täytyy tässä aloittaa jotain. Menin seurakunnan aamukokoukseen  samana aamuna ja tuttu veli julisti Pyhän Hengen voimassa ja lopuksi oli rukouspalvelu. Hiljaista oli salin etuosassa ja sain yksin mennä sinne hänen siunattavaksi. Hän laski kätensä päälleni ja sanoi; Herra tekee sinusta sananjulistajan: Kyllä oli hieno hetki. Kiitin  ja kerroin että vahvistus tuli tässä. Ilo oli molemminpuolinen.

Ole uskollinen ja ole herkkä hengessä, lue Raamattua ja pyydä että Herra itse opettaa kohtaamaan ihmisiä. Pyydä että Hän antaa lisää voitelua, taitoa sekä rakkautta työhön.

Cityn tiimissä on paljon väkeä jotka ovat lähteneet vain mukaan ja Herra on sitten antanut rohkeutta ja taitoa kohdata ihmisiä. Ei mulla ole heille ollut mitään kaavaa, toki riidellä ei saa ja virheitä tulee aina kun ollaan vajavaisia, ihmisiä kun ollaan kaikesta huolimatta. Mutta ne ihmiset joista ei inhimmillisesti pitänyt  tulla mitään, puhuvat  hyvin tänäpäivänä evankeliumia ja huomaan että Herra on voidellut heidät. Iloitsen siitä suuresti. Tämä on Herran työ.

Mutta itse kehoitan mukaan ja kasvu tapahtuu sitten siellä kentällä. Meillä on paljon tapahtumia eri puolilla pääkaupunkiseutua ja  olet tervetullut mukaan opettelemaan evankeliointia yhdessä. (kts.www.citymission.fi)

Ai niin, miten lopetamme tapahtumat: Rukoukseen, jossa  toteamme; me olemme vain ansiottomia palvelijoita. Näinhän Raamattu kehoittaa tekemään kun on kaikki suoritettu.

Mukaan kentälle  rohkaisten,

Ali

Asiaan...

Lehdistössä kuulee usein sana "vihapuhe" ja olen ymmärtänyt että se on puhetta tai viestintää joka loukkaa vakavasti  joitakin ihmisiä tai ihmisryhmiä.
Ymmärrän. Voisin suhtautua itsekin siihen "vihapuheena"  että kun julistan evankeliumia Helsingin kaduilla  ja vastaanotto on jotakin muuta kuin "sydämellistä".
Mutta Raamattu lupaa vaikeuksia jokaiselle julistajalle  ja ääritilanteessa vaikeudet ovat todella suuret. Paavali on siitä meille esimerkki ja Stefanus oli myös Paavalille esimerkki siitä miten voi käydä kun seuraa Herraa loppuun saakka vaikka ei sitä sillä hetkellä ymmärtänytkään.
Paavali piti pysäyttää Damaskon tiellä ja hän sai olla sokea hetken. Toki hän oli sokea hengellisesti ja kun silmät avattiin niin hänestä tuli ase. Valittu ase. Silloin hänkin ymmärsi että oli pitänyt "vihapuhetta" itse Jeesusta vastaan kun oli vanginnut ja vainonnut "sen tien kulkijoita".

Meidän vastaus  on rakkaus kaiken keskellä ja siitä maailmassa on huutava pula. Mutta, mutta...Harmi ettei Jumalan rakkaus kelpaa  tai sitä ei ymmärretä. Mutta minkäs teet. Kerrot, rukoilet ja olet paikalla siellä missä ihmiset ovat. Enempää ei juuri voi ja siinäkin on joskus liikaa...

Meidän uskovien todistus ja julistus puheet ovat rakkauden puhetta ihmisille ja suurinta mitä ihminen kokee tai voi antaa tässä maan päällä.

Voi olla että nämä "rakkaudenpuheet" ovat vieläkin kovempaa kamaa ja ihmisten korvat eivät kestä niitä vaan kokevat ne loukkaavana, vaatimuksena tai moraalipistoina.

Mutta jatketaan "rakkaudenpuhetta" vaikka kohtaamme "vihapuhetta" ym. vastustusta jatkuvasti.

Se kuuluu asiaan...


Ali

Alin blogi

Kevät toi muurarin ...lauloi joku aikoinaan. Meilläkin on taloyhtiössä ollut valtava remontti ja vieläkin jatkuu joiltakin osin. Se hyvä puoli siinä on että asumisviihtyvyys paranee kerralla ihan uusiin mittoihin ja sitten on rauhallista muutaman vuoden.
Mutta muutakin erikoista on tapahtunut. Tämä vuosi on tuonut asukkaita hyvin tututksi toisilleen ja yhteenhiileen puhaltaminen on alkanut uudella tavalla.

On paljon  arvoja joita ei voi rahalla mitata. Yksi hyvä on turvallinen sekä terveellä tavalla sosiaalinen asuinympäristö. On helppo kommunikoida nykyään muustakin kuin säästä ja elämästä tulee rikasta kun saa vaihtaa ajatuksia ihmisten kanssa. 

Kun tulin uskoon niin koko taloyhtiön väki kyllä sai huomata sen. Innostuneena kerroin Jeesuksen kohtaamisesta ja pihagrillillä sain oikein kunnon väittelyn aikaan  siitä kuka muutti  ja miten elämäni muuttui. Siinä sitä oltiin. Ennen mies liikkui öisin ja epämääräistä väkeä kävi päivin öin sekä virkavalta sai jatkuvasti rampata eri syiden vuoksi. Not so funny...

Raamattu sanoo että me, siis uskovaiset, olemme Kristuksen kirje;  No ainakin kohdallani nyt sitten minua luettiin tarkkaan ja yritettiin etsiä syitä muutokseen. Mutta ihmeellistä ettei omat selvitykseni Jeesuksen väkevästä kohtaamisesta  kelvanneet tai niitä vähäteltiin. 

Näin se menee. Jeesus-sana jakaa aina porukat ja asioiden oikea ymmärtäminen tarvitsee Pyhän Hengen silmiä että voi lukea oikein. Siihen avaamiseen auttaa että tulee uskoon ja antaa Herran avata sydämen silmät. Niin ,ihmisellä on kahdet silmät, fyysiset ja hengen silmät. 

Niin yksinkertaista se olisi. 

Toki mulla on hieno t-paita  jossa lukee "Jesus is my president" .

Sen jo alkaa ymmärtämään vaikka ei olisi uskossakaan...

Hyvää kesän alkua,

Ali

Alin blogi

Nuorena urheilin paljon ja liikunta oli suuri iloni. Pelasin jääkiekkoa  paljon ja kelillä kuin kelillä että vieläkin on keuhkot hieman rikki. Näinhän se on tämänpäivän hiihtäjilläkin. Jokaisella taitaa olla jonkin sortin astma.

Nyt kun ikää on karttunut, ja kiloja, (95 kg) ja huomaa ettei kaikki suju niin vetreästi kuin ennen, päätin aloittaa juoksuharrastuksen. Olen kyllä pyöräillyt ja kävellyt koirani kanssa koko ajan mutta  sitä ei voi mitenkään sanoa tehokkaaksi liikuntamuodoksi. Koiralle kyllä pyöräretket olivat tehokkaita mutta itse rukoilin  ja puhuin  puhelimeen samaan aikaan. Se siitä...

Joten taas kerran, rukoilin tuttuun tyyliin että Herra anna voima aloittaa nollasta ja auta tässä asiassa.

Kyllä Herra vastasi. Omalla tavallaan. Unelmani oli juosta pitkä lenkki koirani kanssa sinä päivänä kun täytän 50-vuotta.

Näin kävi. Syntymäpäiväni aamuna lähdin suoraan sängystä koirani kanssa juoksemaan, ja homma sujui. Iloitsin suuresti ja homma jatkuu edelleen. Siis vastaus tuli.

Se vaan että harjoitukset aloitin jo joulukuussa ja se on Jumalan ihme että että olen jaksanut. Mutta koko prosessi oli tarkkaa Herran suunnitelmaa ihan juoksukenkiä myöten. Jotkut voivat ajatella että tarvitaanko Jumalaa nyt tähänkin. No, itse kyllä pyydän apua kaikkeen ja selvästi myös saan. Miksi ei kysyisi "Ihmeelliseltä Neuvonantajalta"

Jos rukoilet pitkää ikää ja terveyttä, valmistaudu tekemään oma osasi. Raamattuhan kehoittaa pitämään hyvää huolta Pyhän Hengen temppelistä, ja jos joku on hyväksi ruumille, niin liikunta.

Raamattu sanoo että;
1. Timoteus 4:8 Sillä ruumiillisesta harjoituksesta on hyötyä vain vähään; mutta jumalisuudesta on hyötyä kaikkeen, koska sillä on elämän lupaus, sekä nykyisen että tulevaisen.

Kun ikää on tullut niin se vähäkin on hyvä ottaa vastaan.

Täytyy sanoa että jaksan paljon paremmin tehdä töitä, nukun paremmin ja muutenkin elämän laatu on parantunut runsaasti. Samoin vaimoni juoksee säännöllisesti ja hänellä sama juttu. Olen rukoillut aina paljon ja Sanaakin olen lukenut säännöllisesti joten näiden "hengellisten" harjoitusten ansiota ei tämä ole.

Joskus on vaan lähdettävä ylös, ulos  ja lenkille. Ja rikottava ne rajat jotka on tullut  kahleeksi elämään.

Joka kerta kun olen Helsingin Seurasaaressa koirani kanssa, mieleen nousee kuva Presidentti Kekkosesta kun hän juoksee siellä turvamiesten kanssa ja yrittää erässä kohdassa hypätä  kivirappuset ylös yhdellä loikalla. Muistaakseni siinä on  seitsemän askelmaa eli kova voima oli hänellä jaloissa jos ylös pääsi yhdellä loikalla. Ehkä se oli hänelle mittari missä mennään. Siinä kansakunnan päämies sai olla esikuvana koko kansalle. Arvostan Kekkosta tässä asiassa vieläkin.


Jeesus ja Paavali kävelivät paljon ja olivat varmasti hyvässä kunnossa. Ja jaksoivat viedä työn päätökseen Isän tarkoittamalla tavalla.

Tätä itsekin rukoilen  että saisin hyvän juoksun juosta ja  päättää siihen että saan Taivaallisen seppeleen. Näinhän apostoli  Paavali asian muotoili urheilutermejä käyttäen. Paavali sai kuihtumattoman seppeleen ja Jeesus vahvisti asian hänelle.  Toki kyseessä oli koko hänen hengellinen tehtävänsä.

Joskus tarvitsemme myös fyysistä kuntoa tehdäksemme Taivaallisen Isän tahdon.

Lenkille siis.

Terveisin,



Ali

Alin eka blogi

Hei

Tässä tämä eka blogi nyt ilmestyy. Täytyy vaan toivoa että olisi jotain sanottavaa tai piirrettävää...

Nuorena miehenä piirsin lehtiin pilapiirroksia ja suuri haaveeni oli päästä Karin perässä Hesariin. No, hän oli suuri taiteilija ja en usko että kukaan pystyy siihen, mitä hän loi pilapiirrostaiteen alueella. Nyt kun olen saanut tulla uskoon Jumalan armosta, ei näitä haaveita enää ole. Toki toivoisin että voisin joskus elvyttää taitoa ja tehdä kuvia ihmisten iloksi.
Eräs sisar antoi lahjaksi kiinalaista mustetta ja hyvän terän ja varren joten ehkä sittenkin lukijoilla on vielä mahdollisuus nähdä jotain hauskaa. Toki se on katsojan silmässä mikä on hauskaa.

Voiko uskovalla olla elämässä hauskaa? Loppuuko homma siihen kun on lukenut syntisen rukouksen? Vai mitä mieltä Jumala on "hauskasta" elämästä?

Uskon että voi. Ja pitääkin olla.

Kun tulin uskoon pyysin että voisin saada hyvän huumorin lahjan ja iloita siitä. No, koin kyllä että Herra vastasi rukoukseen ja sain todella välillä hauskoja ideoita ja jos pystyin, piirsin niitä sitten paperille. Toki pidän myös Jopen (Ruonansuu) huumorista ja ei voi väittää etteikö ne jutut vieläkin kolahda joskus ja kovaa.

Eli testattu on ja toimii.

Vaimoni sanoi joskus että ei ymmärrä mun huumoria ja voisin olla hiljaa joskus. Oli jäänyt päälle sellainen vaihe että kaikesta piti vääntää jotain hauskaa ja jos oli ihmisiä ympärillä, saada heidät nauramaan tms. muuten vain hämilleen.

Näistä tavoista olen yrittänyt tehdä parannusta. Vaimoni tietää paremmin , olenko onnistunut, tai sanotaanko näin, onko Pyhä Henki saanut karsia pois tältä osastolta oksia.

Nykyisin pilapiirtäjillä on kuumat paikat ja paljon henkivartijoita jos sohaisee vääriä kohteita. Siitä saamme lukea päivittän lehdistä. Aihe on vakava.

Mutta vieläkin vakavampi asia on se, missä ihminen viettää iäisyytensä. Tähän asiaan ei piirrokset auta ja täytyy olla iloinen siitä että saa kertoa evankeliumia ympäri Helsinkiä niille jotka ei tunne Jeesusta.

Suuri ilo täyttää sydämen kun näkee jonkun tulevan uskoon ja vaikkei aina näekään, ilo on silti suuri kun saa olla mukana.

Hauskaa se voi olla joskus siis  evankelistallakin, ja jos ei oo niin aina voi yrittää piirtää...ainakin omaksi iloksi.

Ali